Finnclean

Puhtausala-lehti | Ratkaisuja rekrytointeihin

Uutinen  07.02.2023

Puhtausalaa on piinannut työvoimapula vuosikymmeniä, eikä tilanne tule helpottumaan lähivuosina. Työntekijän tarpeisiin perehtymällä voi löytää yllättäviäkin ratkaisuja työvoimapulaan.

TE-toimiston Sari Seppä-Anttila aloitti työssään työnantajalähtöisenä työnvälittäjänä noin vuosi sitten ja huomasi pian, että työnantajalla on useita keinoja helpottaa tilannetta, jos vain uskallusta ja tahtotilaa muutokseen löytyy.

– Oma toimenkuvani on pääasiassa olla työnantajalähtöinen työnvälittäjä eli asioin yritysten luona, kartoitan tarpeita ja kehittämiskohteita ja etsin ehdokkaita auki oleviin paikkoihin tai paikkoihin, jotka eivät avaudu julkiseen hakuun. Keskustelen paljon työtä tarjoavien yritysten kanssa. Vuodessa huomioni on kiinnittynyt tiettyihin seikkoihin, jotka tulevat keskusteluissa usein esiin ja olen aktiivisesti pohtinut ratkaisuja näihin haasteisiin.

1. Liikkuminen kohteesta toiseen pääkaupunkiseudun ulkopuolella

Olen tehnyt huomion, että erityisesti puhtausalalla on usein vaatimuksena oma auto. Se on hieman ongelmallista, sillä kaikki eivät omista omaa autoa. Yksi ei halua omistaa autoa, toisella ei ole kortti tai ei vain halua ajaa autoa. Lisäksi ylläpitokustannukset ovat suuret. Tätä haastetta olen yrittänyt ratkoa työnantajien kanssa ja tuntumani on, että työnantajat eivät näe metsää puilta tässä asiassa. Leasing-järjestelyllä, missä työntekijä saisi työnantajan kustantaman auton käyttöönsä esimerkiksi koeajan ajaksi, voisi olla yksi ratkaisu. Toinen ratkaisu voisi olla kimppakyytijärjestelyt, tai työaikajärjestely, joka sallisi esimerkiksi liikkumaan harvaan liikennöidyn joukkoliikenteen aikataulujen mukaisesti.

2. Suomen kielen taito

Haluan haastaa työnantajat miettimään, onko tehtävän työn kannalta oleellista, että työntekijä puhuu suomea vai olisiko oleellisempaa, että työntekijä ymmärtää hyvin kieltä, vaikka kommunikointitaidot eivät välttämättä ole vielä hyvät. Ymmärtämistä voi edesauttaa monin keinoin, esimerkiksi kuvakielellä. Lähde rohkeasti kokeilemaan erilaisia ratkaisuja, jotka helpottavat kommunikoinnissa.

3. Mennyt ei ole yhtä kuin tuleva

Jos ihminen on töpeksinyt menneisyydessä, tai vaikkapa menettänyt luottotiedot, rohkaisen käyttämään harkintaa. Tarvitseeko työntekijä välttämättä puhtaat luottotiedot? Kun henkilö on menettänyt luottotietonsa, usein kyse on ihan jostain muusta kuin omasta holtittomasta käytöksestä. Taustalla voi olla tragedioita, sairauksia, kuolemantapauksia tai nuoruuden naiiviutta, jolloin on vaikkapa laittanut nimensä paperiin, minkä sisältöä ei ole täysin ymmärtänyt.

4. Osatyökykyiset

Osatyökykyisiä ei voi niputtaa yhteen ryhmään. Osalla on fyysisiä rajoitteita, mutta jatkuvasti kasvava ryhmä on mielenterveyden haasteiden vuoksi osatyökykyisyys. Meillä on paljon asiakkaita, jotka ovat tehneet pitkän työuran henkisesti raskaassa työelämässä ja heillä on valtava tahtotila tehdä jotain helpompaa työtä. Kun yritysjohtaja toipuu burnoutista niin hän saattaakin haluta työhön, missä ei kuormitu henkisesti. Se, että on osatyökykyinen, ei tarkoita sitä, että työaikaa ei tehtäisi työtä 100-prosenttisesti silloin, kun töissä ollaan. Tämä on yksi isoimmista murroksista tämän hetken työelämässä.

Toinen iso ryhmä ovat nuoret, joille voi riittää hyvinkin 25-30 tuntia töitä viikossa. He haluavat sen verran rahaa, että voivat rahoittaa oman elämänsä, joka ei todellakaan tarkoita pelkkää työntekoa. Töissä käydään rahan takia, ja oman elämän tärkeät asiat ovat ihan muualla. Lisäksi on paljon omaishoitajia, jotka tekevät mielellään osa-aikaisesti työtä omaisen hoitamisen lisäksi.

5. Keskity mahdollisuuksiin

Pidä lähtökohtana sitä, että kaikki työntekijät haluavat tehdä töitä. Älä mieti esteitä, vaan mahdollisuuksia. Emme voi sille mitään, mikä on työntekijän äidinkieli, mutta voimme miettiä mikä on riittävä kielitaito. Osaamista voi kohentaa kouluttamalla, autottomuuteen voi etsiä ratkaisuja. Erilaisten osatyötyökykyisten tekijöiden työpanosta yhdistelemällä syntyy täysiä työviikkoja. Yhdistä kahden osatyökykyisen työpanos kokoaikaisen tuntimäärää vastaavaksi.

 

Artikkeli on julkaistu Puhtausala-lehden numerossa 4/2022 ja luettavissa kokonaisuudessaan tästä linkistä. 

Teksti: Miia Manner