Puhtausala-lehti | Loppusiivous rakennustyömaalla – P1-puhtausluokituksen tavoitteena hyvä sisäilma

Rakennustöiden puhtausluokitus P1 kuvaa rakennustapaa, jonka avulla saavutetaan tavoiteltu laatu sisäilman osalta. Tilaajan näkökulmasta siivouksen merkitys konkretisoituu luovutuksessa, kun puhtaan tilan voi ottaa käyttöön heti.

Mitä loppusiivousurakoitsijan tulisi tietää P1-puhtausluokan rakentamisesta?

– P1 on varsin ajankohtainen asia ja sen rooli laadukkaassa rakentamisessa kasvaa jatkuvasti, sanoo Sirate Oy:n asiantuntija Juha Takkunen.

P1-puhtausluokan rakentamisesta hyötyvät kaikki osapuolet rakennustyömaalla. Hyvän sisäilman lisäksi siisteys ja puhtaus edesauttavat työn sujumista ja tuovat parhaimmillaan myös kustannussäästöjä. Työmaan siivouksen tehtäviä ovat irtolian ja pölyn poistaminen, puhtaiden asennusolosuhteiden luominen, lian leviämisen ja uusien pintojen likaantumisen estäminen.

– Työmaan puhtaustasovaatimus kasvaa rakennushankkeen edetessä. Siivous suoritetaan pölyämättömin menetelmin, esimerkiksi lapiolla, lattiakuivaimella, teollisuus- tai keskusimurilla. Harjan käyttäminen on kielletty.

Kun toimintakokeiden aikainen siivous ja työmaan loppusiivous hoidetaan P1-puhtausluokan vaatimusten mukaisesti, tilaaja voi ottaa tilan käyttöön välittömästi luovutuksen jälkeen, eikä rakennuspöly tai muut rakentamisesta syntyneet epäpuhtaudet aiheuta tiloissa ongelmia.

– Toimintakokeiden aikana otetaan käyttöön rakennuksen laitteet, muun muassa IV-järjestelmä, Takkunen selventää.

Asetus velvoittaa pölynhallintaan

Asbestinpöly ehti aikoinaan tehdä paljon tuhoa ennen kuin siitä luovuttiin. Rakennustyömaiden muihin hengitysilman epäpuhtauksiin on kiinnitetty huomiota tiukentuneella lainsäädännöllä.

– Pölynhallinta ei ole enää vapaaehtoista. Laki rakennustyömaiden turvallisuudesta tuli voimaan jo vuonna 2009, mutta pölynhallinnan osalta asiat etenivät hitaasti. Ensimmäisenä kiinnitettiin huomioita muun muassa tapaturmiin ja niiden ennaltaehkäisyyn. Pölyn aiheuttamat terveyshaitat ilmenevät usein vasta pitkän ajan päästä, joten haitat eivät ole niin konkreettisia kuin paikan päällä tapahtumat tapaturmat. Jos vasara putoaa päähän, niin se aiheuttaa välittömän vahingon. Pölystä oireet voivat alkaa mahdollisesti vasta vuosien päästä.

Pölynhallinnan tavoitteena on estää rakennuspölyn leviäminen työmaalla ja työntekijöiden ja loppukäyttäjien altistumisen terveyshaitoille, joita pöly aiheuttaa. Sisäilmastoluokitus päivitettiin vuonna 2018, ja vuonna 2020 astui voimaan asetus syöpävaarallisista aineista.

– Sisäilmastoluokitus on vapaaehtoinen, mutta pölynhallinnan osalta kvartsipölyyn liittyvä lainsäädäntö on velvoittava. Sisäilmastoluokituksella määritellään vaatimukset rakentamisen puhtaudelle.

Rakennustyömaan loppusiivousta tarjoava palveluyritys tulee usein mukaan toimintakokeiden ollessa ajankohtaisia. Työmaa-aikainen siivoaminen on yleensä urakoitsijan vastuulla.

– Kun ajatellaan loppusiivousvaiheen urakoitsijoita, niin he tekevät usein pelkästään loppusiivousta, ei rakennustyömaavaiheen siivousta. Rakentamisen aikana urakoitsijat huolehtivat omista jätteistään ja pölynhallinnasta. Sen tavoitteena on johtaa siihen, että loppusiivous on helpompi tehdä. Silloin loppusiivous on usein myös nopeampi ja edullisempi.

 

PUHTAUDENHALLINNAN KULMAKIVET

• Huomioi puhtaudenhallinta koko kiinteistön elinkaaren ajan suunnittelusta muuttoon ja käyttöön

• Määrittele hankkeen asiakirjoihin puhtaudenhallinnan vaatimukset

• Seuraa toteutusta ja aikataulua – ohjaa tarvittaessa

• Käsittele havaintoja urakoitsijoiden kanssa

• Perehdytys ja tarvittaessa koulutus kaikille työntekijöille P1-työmaalla

• Dokumentoi puhtautta kaikissa vaiheissa

• Kerro käyttäjille hyvästä toteutuksesta

Lähde: Juha Takkunen, Sirate Oy